Sosiaalinen media tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa sosiaalinen media tulee olemaan vieläkin tärkeämmässä roolissa yritysten ja yhteisöjen viestinnässä. Luulen, että ns. rivityöntekijöiden rooli sosiaalisessa mediassa tulee kasvamaan oletuksellisesti. Sosiaalisen median pelisäännöt tulevat todennäköisesti jatkossa olemaan useamman työpaikan perehdytysoppaassa. Myös sisäistä viestintää siirretään yhä enemmän suljettuihin ryhmiin ja kännykkä-appeihin etätyön lisääntyessä. Työn ollessa muutoksessa, myös sosiaalinen media muokkaantuu pitkälti käyttötarkoitusten mukaisesti. Työ on jo nykyäänkin koko ajan läsnä, sitä voi usein tehdä etänä verkossa ja oletuksena on suurempi työmäärä työajan ulkopuolella ja jatkuva tavoitettavuus. Voi siis olla, että jokin uusi sosiaalisen median sovellus tulee vielä päivittäiseen käyttöön, joka nyt ei käytössä vielä ole.


Mitä tulee viestintään sosiaalisessa mediassa; viestinnän sävy riippuu mielestäni pitkälti siitä mikä media on kyseessä. Esimerkiksi Twitterissä on huomattavasti negatiivisempaa digikäytöstä kuin vaikkapa Instagramissa. Näiden kahden toinen pää taas on Linkedin, jossa pyritään ainoastaan viestimään ammattimaisesti ja epäprofessionaaleja postauksia harvemmin näkee.

Sosiaalisen median kanavat ja niiden käyttö on murroksessa. Haetaan paikkaa mikä sopii suht kaikenikäisille (työelämässä) ja nuoret ohjaavat muita kanavia ja trendejä. En koe, että sosiaalisen median kanavat muuttuisivat liian nopeasti vaan ajattelen muutosten olevan luontaisia ihmisyydelle.

Jatkossa ihmisen tulee tiedostaa erittäin tarkasti mitä laittaa itsestään "jakoon" sosiaaliseen mediaan. Punaisena lankana kannattaa pitää kysymys "jakaisinko tämän tuntemattomalle livenä?" jolloin voi itseään hiukan sensuroida.  Digikäyttäytymisestä yleisesti; Usein anonyymina on helppo huudella ja tähän onkin otettu useamman kampanjan kautta kantaa. Mm. Elisa ja Poliisi ovat ottaneet digikäytöksen osaksi valistustaan, mikä on ainoastaan hyvä asia. Digitaalinen kehitys on kuitenkin ollut sen verran nopeaa, että kun ihmiset siirretään omasta tilastaan jupisemaan julkisesti, on hyvä opetella uudet taidot. Ihan kaikkea ei netisssä kannata julkaista, mutta mielestäni kokonaan netistä itsensä poissulku tekee vain itselleen ammattillisestikin hallaa.

Sosiaalisen median pelisäännöt

Katsastin terhtävän mukaisesti eri yritysten sosiaalisen median pelisääntöjä. Päädyin tarkistamaan EILAKAISLAN sääntöjä jotka löytyvät täältä: https://www.eilakaisla.fi/blogi/sosiaalisen-median-kayttoohjeet-tyontekijoille-ja-hakijoille

EILAKAISLAN Somen ehdottomat EI:t:

• Älä jaa yrityksen sisäistä informaatiota
• Älä puhu pahaa kenestäkään
• Älä valehtele tai johda harhaan
• Älä lähde mukaan julkiseen loan heittoon
• Älä ole anonyymi
• Älä plagioi

Yhdyn kyllä yllä oleviin ja nostan hattua sille, että EILAKAISLA kannustaa olemaan esillä omalla nimellä ja kuvalla. Tämä toki palvelee myös heidän intressejään, yrittäähän yritys etsiä käyttäjälle aina seuraavaa työpaikkaa yrityksen ollessa rekrytoinnin alalla. 

Mielestäni sosiaalisen median pelisäännöt yrityksillä, tulisi olla johdon ja viestintäosaston laatimia, mikäli ne kovasti poikkeavat ns. normaaleista pelisäännöistä. 

Miltä minä näytän verkossa?

Tehtävänä oli tehdä google-haku omalla nimellä. Miksi rupesi heti jännittämään?

Löysin itsestäni paljon linkkejä ja tietoja. Linkedin kertoo missä olen tällä hetkellä töissä ja mikä on tittelini. Kuviani löytyy kuvahausta; kuvat lienevät kaikki lähtöisin profiilikuvista Facebookista tai Linkedinistä. Profiilia luodessahan palvelu usein kertoo, että kuva näkyy kaikille, ellei sitä erikseen pois päältä laita. Kuvahaulla löytyy myös paljon muita ihmisiä, kaikkien yhteyttä itseeni en edes keksi, sillä nimi ei täsmää enkä ole tietääkseni koskaan edes sivuilla vieraillut.

Verkosta löytyviin tietoihin voi vaikuttaa itse; asettamalla esimerkiksi puhelinnumeronsa salaiseksi, olla postaamatta kuvia, jakamatta tietojaan missään. Mutta, kun ne kerran on jonnekin laittanut, niitä harvemmin pois saa. Sanonta "what´s on the internet, stays on the internet" on tosi, ja hyvä muistaa päivittäisessä käytössä. Etenkin nykyisten lasten ja nuorten kohdalla toivon, ettei hölmöilystä tai kiusanteoista löydy vuosien päästä verkosta todisteita. Verkosta voi pyytää poistamaan tietyin edellytyksin virheellistä tietoa, esim. Iltasanomat postasivat nimesi artikkelissaan. Tämä ei kuitenkaan välttämättä poistu täysin verkosta, vaan voi löytyä vielä kuvakaappauksina tai välimuisteina loputtomasti.

Omat tietoni ovat oikeita ja ajantasaisia. En koe, että minusta olisi muuta tietoa internetissä, kuin ne mitä olen halunnut antaa. Onneksi.

Tietosuojakysymykset sosiaalisessa mediassa

Pohtiessa tietosuojakysymyksiä tulee niitä ajatelleeksi enemmän työelämän, kuin henkilökohtaisen elämän kautta, vaikka molemmat ovat yhtä isossa roolissa ja yhtä tärkeitä. Moni edelleenkin käsittelee omaa tietosuojaansa huolettomasti, varsinkin vapaa-ajalla. On hyvä muistaa, että vapaa-ajan digitaalinen jälki voi vaikuttaa negatiivisesti myös työelämään. Muistan taannoin työkaverini sairastaessa töistä, hänen hassunhauskat avoimen Facebook-profiilinsa postaukset risteilyltä, jotka ajautuivatkin valitettavasti myös työnantajan korviin ja johtivat varoitukseen. 

Sosiaalisia verkkotyökaluja käyttäviä työyhteisöjä on nykyään kasvavassa määrin. Omalla työpaikallakin käytetään mm. Slack appia. Meillä on myös yrityksen intra-sivu ja Microsoft-teams palvelu käytössä ja jaamme usein tietoa Whatsappin kautta.  Nämä kyseiset palvelut ovat tosin  suojattu salasanalla, mutta helpostihan ne tuntuvat salasanatkin joutuvan vääriin käsiin, kuten usein on julkkisten Instagram-päivityksistä saanut lukea. Työyhteisön sisällä tapahtuva sosiaalisen median käyttö on vielä rajatumpaa, kuin vapaa-ajan. Työelämässä tulee olla tietoinen a)millaisia tietoja jakaa b)miten tiedot suojaa. Ei ole suositeltavaa jakaa pikkujoulujen myötähäpeä-kuvia laajemmalla jakelulla ja varsinkaan julkisesti. Pohdin keskustelujen lomassa myös poissaoloviestin kirjoittamista ja sen läpinäkyvyyttä. Mitä hyötyä kenellekään on tietää olenko sairaana, poissa vai lomalla? Näin kuitenkin itse poissaoloviestini muodostan, enkä koe että jakamisesta on tässä tapauksessa haittaa.

Läpinäkyvyydestä voi toki olla myös hyötyä, jos puhutaan nyt vaikka rikostuomioiden julkisesta esiintuonnista tietyissä ammateissa; kuten vaikka opettaja tai päiväkodin ohjaaja. Tässä kohden hyötyy toki vain muut ihmiset, mutta rikosasioissa en välttämättä usko rikoksen tekijän tietosuojaan. Jos pohditaan vaikka sellaisten henkilökohtaisten tietojen, kuten sairauksien julkaisua vasten julkaisulupaa, en koe tälläisestä ole mitään hyötyä. Ellei sattuisi olemaan niinkin kimurantti tapaus kuin HIV-tartunta terveydenhuoltoalalla. Tälläisenkin tiedon julkinen saaminen olisi vähintäänkin problemaattista, sillä tieto voi aina olla virheellistä. Keskustelualueella kommentoinkin terveydenhuollon alan Julkiterhikki-palvelusta kirjoitettuun kommenttiin. Kommentin mukaan Julkiterhikki-palvelu löytyy internetistä avoimena ja sieltä löytyy sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisten ammattioikeustiedot, sekä syntymäaika. Olenkin kuullut palvelusta paljon negatiivista ystäviltäni, jotka alalla työskentelevät. En kokisi itsekään mukavaksi, että minusta löytyisi koko nimeni ja syntymävuoteni avoimesta rekisteristä, jonne on pääsy kaikilla. 

Jos pohditaan milloin työyhteisössä olisi hyödyllistä saada jakaa henkilökohtaista tietoa, voisi ajatella esimerkkinä vaikka työyhteisön sisäisiä ammattipätevyyksiä; esimerkiksi rakentamisen alalla sähköpätevyydet ovat tietääkseni vapaata tietoa kaikille, eivätkä aiheuta kenellekään haittaa.

Kirjoitin myös kommentin lasten tietosuojasta verkossa. Koska itselläni on lapsia, koen aiheen todella tärkeäksi. Kuten kommentin alkuperäinen kirjoittajakin, koen että lapsella on oikeus olla verkossa, mutta vanhemmalla on vastuu siitä miten hän siellä esiintyy. Nykyään kouluissakin on verkko ja sosiaalinen media vahvasti mukana opetuksessa. Tämä on nykyaikaan sopivaa, mutta vaatii aiheeseen paneutumista. Lapsen kanssa on käytävä jatkuvaa keskustelua siitä, mikä on sopivaa verkossa ja minkälaisia asioita siellä voi julkaista.

Sosiaalisen median sovellusten hyödyntäminen

Sosiaalisen median sovelluksista tulee mieleen ensin Slack ja Whatsapp. Näitä meillä käytetään tiettyjen sidosryhmien päivittäisessä kontaktoinnissa omalla alallani. Työskentelen markkinoinnissa, mutta it-alalla, jolloin viestin lähinnä markkinoinnin toimittajan roolissa päämiehelleni. Whatsapissa meillä on muutama eri työryhmä, mutta siellä viestitään lähinnä vapaamuotoisempia juttuja. Slackissa viestimme yhden päämiesryhmän kanssa sekä työ-että vapaa-ajan asioita. Yrityksiemme välillä on sen verran paljon historiaa, ettei koeta että vapaa-aika tulisi sensuroida pois.

Emoyrityksemme on tehnyt myös yrityksellemme brändiin sopivia omia emoji-hahmoja. Aluksi oli tarkoitus tehdä oma yrityksen sisäinen mobiilisovellus, mutta tämä äänestettiin alas syin; kehittämisen hinta vs. hyöty. Yritykset voisivat tehdä paljonkin omalla sovelluksella, mutta lähinnä tuntuu että ihmisillä on a) liikaa sovelluksia luureissaan b) ei tarpeeksi kiinnostusta. Jotta sovellus olisi järkevä toteuttaa ja ylläpitää, tulisi yrityksen myydä sovelluksen kautta tuotetta tai palvelua. Jos minun pitäisi nimetä yritysten sovelluksia puhelimessani mitä käytän, tulee mieleen H&M (alennuskupongit) sekä Taksin tilauspalvelu. Molemmissa on yhteistä se, että käytän niitä kun itse haluan. Taksi-palvelu tosin tökkii vähän väliä joten tuntuu että kohta on palattava takaisin alkuperäiseen, eli soittoon taksia tilatessa.

Oleellista sovelluksissa on, että niiden on osoitettava asiakkaalle/käyttäjälle hyötyä ja niiden on toimittava moitteettomasti.

Yritysten sosiaalisen median käyttö

Tehtävänäni oli vertailla vähintään kolmen saman tai samankaltaisen alan yrityksen/järjestön tms. sosiaalisen median käyttöä. Yritysten nettisivustot ovat verkkokauppoja. Yhden sivuilta löysin Facebook-mainoksen, toinen mainosti instagram-tiliään, ja kolmas mainostaa omaa instagram-hashtagiaan (jonka käyttö on erinomaista ilmaista markkinointia yritykselle) Otin vertailukohteekseni lastenvaateyritykset; pikkuOtus, Gugguu sekä Jeriika.

Valitsin tarkasteluun sekä Facebookin että Linkedinin käytön sillä mainitsin näitä eniten itse käyttäväni ja yrityksiin yhdistäneeni. Pohdin mitä yrityksiä käyttää Facebookia aktiivisesti ja pohdin onko samankaltaisia yrityksiä tarpeeksi tiedossani. Kovin moni ala ei Facebook-sivustona menesty ja sivut jäävät päivittämättä.

Tarkastelin ensin Facebook näkyvyyttä ja aktiivisuutta kyseisillä yrityksillä. Koen, että fyysisiä tuotteita myyvät verkkokaupat voittavat eniten Facebook-markkinoinnista. Ensin sivustojen ulkonäköä vertaillessa huomaan, että Jeriikan sivut ovat hyvin perinteiset, pienyrittäjän itse tekemän oloiset. Sivuja on päivitetty ahkerasti, etenkin tarjousten ilmoittamisessa. pikkuOtus-sivustolla on oma logohahmo ja sivut ovat hyvin harmonisen oloiset sekä aktiivisesti päivitetyt mm. arvontojen julkistuksessa. Gugguulla on niin ikään myös ammattitaidolla tehdyt brändin kanssa yhteensopivat sivut. Sivuja päivitetään aktiivisesti uuden malliston kuvilla, videoilla ja aleuutisilla.

Linkedinin puolelle kun hyppää etsimään kyseisiä yrityksiä, ei löydy yksikään. Yrityksistä Gugguu ja pikkuOtus löytyvät google-haulla yhdistettynä Linkedin-hakusanaan omistajiensa profiileistä. Jeriikaa ei ole Linkedinissä yrityksenä eikä omistajansa kautta. Nykypäivän kaupankäynnin tuntien on harmillista ettei näkyvyyden maksimointia hyödynnetä.

Huomaan että pikkuOtuksella on myös kauniita inspiraatio-kuvia jakava Instagram-sivusto. Myös Gugguulta ja Jeriikalta löytyy instagram-sivu, mutta kumpikaan yritys ei ole onnistunut olemaan läheskään yhtä helposti lähestyttävä ja lämpöinen kuin pikkuOtus. Tästä pisteet kotiin siis pikkuOtukselle, se erottuu porukasta.

Oman alani mahdollisuudet erilaisissa sosiaalisen median sovelluksissa

Työskentelen markkinoinnissa, it-alalla. Omassa henkilökohtaisessa elämässäni käytän hyvin paljon Facebookia, Instagramia sekä Whatsappia. Nämä kaikki ovat minulle tuttuja ja pidän niillä yhteyttä joka päiväisessä elämässä ihmisiin. Instagram-tilini on suljettu tuntemattomilta ja päivitän sitä päiväkirjanomaisesti arjen kuvin. Instagramia tulee myös selailtua paljon inspiraation haussa ja tylsyyden tappamiseksi. Facebookista hyödynnän eniten chat-ominaisuutta, pidän sitä kautta työpäivän aikana yhteyttä mieheeni ja muutamaan ystävääni. Facebookissa olen myös aktiivinen muutamassa ryhmässä, mutten varsinaisesti omalla tililläni postausten muodossa. Whatsappia käytän sekä vapaa-, että työajallani.

Yrityksellämme on Linkedin tili. Muita sosiaalisen median sovelluksia emme ole päätyneet aktiivisesti käyttämään. Facebook tuntuu kovin vieraalta yritysviestinnässä. Tuntuu, että yritysten Facebook-sivut ovat lähinnä palauteseiniä.

Linkedin on kasvattanut melkoisesti merkitystään viime vuosina. Kun aloitin yrityksessä lähes kaksi vuotta sitten, päätin että uinuva Linkedin tili 22 seuraajallaan ei riitä minulle. Aloitin tietoisen seuraajien kasvattamisen, ja nyt olemme +290 seuraajassa. Linkedin tarjoaa näkyvyyden ja uutisten jakamisen lisäksi mahdollisuuden kerätä vaikka ilmoittautumisia järjestämäämme tapahtumaan taikka webinaariin. Nykyään meillä on käytössä myös Linkedin mainonta, jota olemme käyttäneet toistaiseksi kahden eri tapahtuman mainostamiseksi potentiaalisille kohderyhmäläisille.

Ennen "minun aikaani" yrityksellämme oli Twitter-tili, tarkoituksena tehdä siitä pääsääntöinen viestinnän väline yrityksemme ulkopuolelle. Tulimme kuitenkin lopputulemaan, ettei Twitter aja samaa asiaa eikä sillä ole samaa merkitystä suomessa kuin Linkedinillä. Itselle Twitter on kovin vieras vaikka olenkin kokenut sosiaalisen median suurkuluttaja. Vaikka ymmärrän teoriassa miten Twitterissä jaetaan ja vastaillaan sisältöihin, en koe tuota tapaa viestiä mitenkään omanani enkä koe että suomalainen it-yritys voisi Twitteriä menestyksekkäästi hyödyntääkään.

Sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä-opintojakso

Hei kaikki! Opintojakson aloitustehtävänä on joko perustaa tai päivittää olemassa olevaa blogia, joten jatkan tämän alunperinkin koulua varten perustetun blogin ylläpitoa.

Opiskelen kolmatta vuotta Laureassa Tradenomiksi työn ohella. Työskentelen it-tukkuri Exclusive Networksilla markkinointikoordinaattorina ja vastaan mm. yrityksen Linkedin päivityksistä. Kaikki sosiaaliseen mediaan ja muuhun viestintään liittyvät opinnot kiinnostavat ja haluan jatkuvasti oppia uusia tapoja tehdä toimivaa viestintää. 

 


Uusi normaali


Maailma on tullut monessakin asiassa paljon eteenpäin. Jotkin aiemmat oletukset ja käsitykset ovat kummastuttaneet nykyaikaista ihmistä. Vielä viime vuosisadan puolella koettiin, että vammaiset ja mielisairaat kuuluvat samaan paikkaan, laitokseen. Piiskaa annettiin rakkaudesta ja liikaa hellyyttä ei sopinut lapselle osoittaa ettei hän vain ylpisty. Ajatella, että homoseksuaalisuus oli lainvastaista vielä vuoteen 1971 asti. Itselleni kerrassaan pökerryttävältä kuulostava tieto. Onneksi näissä asioissa on edetty. Myös mielisairauksista ja neurologisista häiriöistä puhutaan, myös julkisesti, eikä asioita enää piilotella samalla mittakaavalla. Masennuksen ja itsemurhien yhtälö on järkyttävä ja sen esiintuominen on erityisen hyvä keino saada apua tarvitseville.

Kun tyttärelläni todettiin autismi, ihmettelin miksi tästä neurologisesta tilasta on niin liikkeellä niin paljon harhakäsityksiä. Oletuksena autisteista monella on omaa päätänsä seinään hakkaava ihmiskontaktia välttelevä erakko. Totuus on, että autismia on niin monenlaista kuin autistejakin. Heillä on yhtenäisiä piirteitä mutta myös eroavaisuuksia. Tyttäreni on ns. high functioning autistic eli vapaasti käännettynä hyvin "toimiva" autistinen henkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että häneen saa kontaktin (jos hän haluaa), hän pitää (joskus) kosketuksesta ja hänellä on jopa mahtava huumorintaju (ulospäin).

Autismitietoisuuden viikkona 1.-7.4 ilahduin kovasti kuinka paljon on jo vuodessa menty eteenpäin tietoisuuden lisäämisessä. Moni tuttu jakoi seinällään meistä tietämättä viikkoa juhlistavaa kuvaa.

On hienoa myös huomata, että erityisopettajilta alkaa valua tietämystä myös muille opettajille. Alunperin erityislapsille tarkoitettuja opetusmetodeja kuten kuvakortteja ja suullisia kokeita on alettu käyttämään myös muiden lasten opetukseen. Kaikilla lapsilla on tiettyjä piirteitä, ainakin hetkittäin. On siis hyvä, että tilanteet huomioidaan ja niihin mukaudutaan. Kaikenlaisten ihmisten ymmärtäminen ja huomioiminen alkaa ehkä kohta olla uusi normaali.

Paluu juurille?

Muutaman vuoden ajan internetin ylimmillä portailla ovat viihtyneet some-vaikuttajat ja pääosin materialistinen elämäntyyli. Tätä ennen nautti nousukautta perheblogit ja lastenvaatebuumi. Ekologisuuden trendin nostaessa päätään, nousi myös ymmärrys vaateteollisuuden kestämättömyydestä maapallon kannalta, jolloin lastenvaatebuumi ja tätä myötä muotiblogitkin alkoivat hiukan hiipua.

Instagram voidaan nostaa tällä hetkellä yhdeksi tärkeimmistä vaikutusalustoista. Helppokäyttöisen kuvapalvelun avulla on helppo jakaa palasia elämästään. Myös julkkikset ovat innostuneet jakamaan omaa tarinaansa, mikä lieneekin suuri syy suosioon. Kuvalliseen ilmaisuun kuuluu virheiden silottelu ja piilottelu. Elämästä jaetaan vain kauniita asioita ja mainostetaan tuotteita joilla myydään elämäntyyliä. Vaikuttajamarkkinoinnista on tehty kannattavaa bisnestä-ja miksikäs ei, jos rahaa tulee.

Kuvat; 1.kuva Kylie Jenner, Instagram. 2.kuva Kylie Jenner, Forbes-lehti.


Viime aikoina on näkynyt useampien vaikuttajien kantaaottavia postauksia. Näytetään elämää sellaisena kuin se on, omia virheitä korostetaan. Usein nämä postaukset tuovat sekä positiivisia kommentteja että myös perinteiset yökkäily-kommentit. Mm. Lola Odusoga on Instagramissa ja omassa blogissaan ottanut kantaa entisen missin nousseen painon aiheuttamaan keskusteluun. Lola pysyy rohkeasti kilojensa takana ja kääntää vastuun keskustelussa arvostelijoihin. Myös Sara Sieppi tivasi julkisesti Maria Veitolan nöyryyttävän haastattelun jälkeen mikä oikeus Veitolalla on häntä ja hänen työnkuvaansa arvostella. Julkinen keskustelu tuntuu olevan ainut mahdollinen keskustelualusta, tämäkin kuuluu nykyaikaan.

                                                                                         Kuva: MTV3 uutiset

Samanlaisia tapauksia on esiintyy koko ajan useammin. Aivan kuin ulkonäkökeskeinen maailmankuvamme alkaisi pikkuhiljaa siirtyä normaaliin, ihmisyyttä arvostavaan maailmankuvaan. Sitä odotellessa.

Osto-ja myyntiprosessit

Ostoprosessi-ja myyntiprosessit ovat vuosien aikana digitalisaation myötä muuttuneet huomattavasti. Ennen myyjä otti aktivisesti yhteyttä ja selvitti ominaisuuksia ja hintoja, nykyään asiakas on ottanut ohjat. Asiakas saa sekä tuote-että hintatietoa erittäin helposti päivittäistavaroista ja palveluista internetistä. Hintavertailun tekeminen on helpoa muutamia sivustoja läpikäymällä. Sivustojen löytämisessä auttaa Google. Myös puhelimella onnistuu samat surffailut eli tiedonsaanti ei ole enää edes paikasta kiinni.

Asiakas on usein hyvinkin perillä tuotteen/palvelun hintatasosta ja saatavuudesta ja haluttavuudesta sekä ydinominaisuuksista. Täten jää myyjälle hankala paikka olla vieläkin asiantuntevampi ja myydä asiakkaalle;  jolle tarjolla yltäkylläinen tarjonta, tuote jonka hän ehkä tarvitsee, ehkä ei.

Myyjän tärkeimpiin ominaisuuksiin nykypäivänä kuuluukin siis tunneäly ja arvon myyminen. Asiakkaalle arvoa myyntitilanteessa tuo mm. asiakaspalvelun laatu, helppous ja hinta.